Jerryyn voi kompastua huoletta tai astua päälle ilman, että se korvaansa lotkauttaa. Se ei ole koskaan häiriintynyt moisesta. Lienee tottunut kun sen tullessa lapset oli vielä pieniä. Nuorimmainen oli 2vuotias, niin on Jerryn päälle kyllä kaatuiltukin. Ja se vaan on niin lehmän hermoinen. Myös tuon pennun kanssa.
 |
| "Mamma, Jerry vaan nukkuu kun mä haluisin leikkiä!" |
 |
| "Hei ihan tosi mamma, voitko sanoa sille!" |
 |
| Tysonin lempipaikka syödä juttuja on kynnysten päällä, samalla lähtee maalit kynnyksestä... |
Sunnuntaina päästiin vihdoin koirakouluun Tysonin kanssa. Varsinaista pentukoulua ei tässä lähempänä ole, ja autoahdistuksen vuoksi en viitsi pidemmälle lähteä. Mutta siis koulussa oltiin :) Tyson oli hyvin jännittynyt kun mentiin kentälle jossa oli muita koiria. Se ihmetteli kovasti kun sinne piti lähelle muita mennä mutta ei saanut kuitenkaan mennä leikkimään. Niinpä Tyson sitten rähjäsi kovasti alkuun. Ihan alkuun mietin, että näinköhän tästä tulee mitään. Mutta tosi pian loppui rähinä ja kun piti keskittyä tehtäviin, se oikeasti tosi hienosti teki ja keskittyi minuun. Ne välitauot kun ohjaaja selitti mitä seuraavaksi tehdään, oli Tysonista tosi tyhmiä. Muut koirat istui tai seisoi omistajiensa vieressä suht rauhassa löysällä remmillä, Tyson rempoi remmissä niin että hengitys pihisi ja yritti päästä muiden koirien luo. Aina loppui kun koulutettiin ja taas oli hienosti. Pennulle vaan on tosi pitkä aika (kuten aikuisellekin koiralle) tunti putkeen töitä. Niin nuo tauotkin olisi voinut vähän rauhallisemmin pentu ottaa, mutta se varmasti helpottaa ajan myötä kun vaan päästään kentällä käymään ja Tyson tajuaa jutun juonen. Käytiin kyllä myös tauolla vähän kentän reunoja haistelemassa ja vähän metsänkin puolella ja sitten taas jatkettiin. Tyson oli kyllä aivan puhki treenin jälkeen. Söi ja kävi nukkumaan ja nukkui hyvin monta tuntia. Iltakin meni rauhallisesti. Taas sen näki miten aivotyö väsyttää enemmän kuin pitkäkään lenkki.
 |
| Tässä väsynyt koululainen :) |
Lenkkeilyä haittaa aika suuresti nyt, että mulle iski "plantaarifaskiitti". Eilen koitin taas lyhyen lenkin tehdä ja mentiin vajaa puolet asvaltilla, reilu puolet hiekka/metsätietä hilkun vajaa 4km. Alkoi taas puolen välin jälkeen tuntua, ettei ollut hyvä idea. Lääkekuuri on päällä ja kivun sallimissa rajoissa saisi liikkua, oon nyt jo pari viikkoa todennut ettei kahta kilometriä pidempää vois tehdä ollenkaan, mutta kun mieli tekee. (Ja helmikuusta tähän on vähän yli 400km koiralenkkiä tehty, haluaisin 500km täyteen tän vuoden loppuun) Kohta vien kolmosen tanssiin ja lenkille piti lähteä, mutta pakko pitää lepopäivä. Tylsiä kaikki vaivat ja krempat!
Mitäs vielä. Töissä kollegan kanssa ollaan "Ystäväpiiri" ohjaajia, ja meidän ryhmäläiset on toivonut monta kertaa että toisin Tysonin näytille. No tiistaina sitten hain Tysonin vajaaksi tunniksi ryhmään mukaan hurmaamaan mummoja ja pappoja. Ja kyllähän ne tykkäsi. Tyson hurmasi ja pussaili kaikkia tasapuolisesti. Yksi pappa ehti syöttää piparia koiralle ennen kuin ehdin mitään sanomaan.. No eihän se nyt niin haitannut, mutta pöydästä ei meillä anneta koirille koskaan mitään, eikä omasta syömätilanteesta muulloinkaan. Esim jos sipsiä syödään telkkarin ääressä tms niin ei koirat saa silloinkaan. Kollegalle jätin Tysonin remmiin kun menin keittiön puolelle siivoamaan kahvit pois, niin se haukkui ja vinkui perään kun ei nähnyt minua. Muuten oli tosi kivasti ja häiriöttä vieraassa paikassa. Kun autoahdistus helpottaisi, se saisi enemmänkin kulkea töissä mukana mummojen ilona. Mut katsotaan nyt tuleeko siitä työkoiraa mulle vai ei. Äärettömän ihmisrakas ja kiltti tuo on. Nyt täytyykin jo rientää sinne kolmosen tanssiin. Ihanaa loppuviikkoa kaikille! Meille tulee Halloween vieraita ja bileitä ja suunnitelmia on :)
Mirzu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti