torstai 22. tammikuuta 2015

Hoitaja koira ja hellyydenkipeä kissa

"Moi, mitä teille kuuluu?"
 

Sirpa Helena




















Viime viikon koirakoulu oli siis ensimmäinen tauon jälkeen mihin päästiin mukaan. Marraskuun lopulla oli viime kerta ja tauon kyllä huomasi. Tyson oli ylikierroksilla ja liian innoissaan, että olisi hirveästi jaksanut keskittyä... Oli meillä hyviäkin hetkiä, mutta ei nyt niin loistavaa edistystä kuitenkaan kuin viime vuonna. Nyt harmittaa, että taas tulee taukoa kun olen töissä. Täytyy vain koittaa omineen treenata, mutta on se niin eri, kun on muita koiria "häiriönä". Isäntä ei lähtenyt koirakouluun Jerryn kanssa, mutta tuli se mukaan ja lähti sieltä Jerryn kanssa lenkille, ja katseli loppuvaiheessa miten meillä meni. Kommenttia sekin antoi että, välillä meni hyvin. Käskyjä Tyson osaa: Istu, seiso, sivulle, seuraa, maahan, mene pois, tassu; osaa antaa kumpaa vaan tassua, ja tänne. Joka onkin se vaikein... Isäntä on nyt käyttänyt pihalla vain remmin kanssa, koska Tyson ei todellakaan tule kun isäntä kutsuu. On oikein ottanut kunnia asiakseen sen. Metsälenkeillä teini ja isäntäkin pitää koiria vapaana ja tosi hienosti tulee luo ja antaa ottaa kiinni, mutta pihalla touhuaa omiaan eikä kuuntele yhtään nameista huolimatta. Nyt olen minä ainut kuka pitää pihalla vapaana ja Tyson tulee hyvin kutsusta yleensä. Joskus jää jumittamaan, mutta aika nopeasti tulee jos menen sisään ja jätän sen yksin ulos. Sitten se toteaa, ettei olekaan niin kivaa olla yksin. Isännällä ei toimi sekään, kun ei tule niin ei tule. Ei se tuosta mihinkään lähde, kunhan haistelee ja leikkii kepeillä ym. Nyt olenkin kovasti koittanut vahvistaa luoksetuloa, on aina vaaratilanne jos koiraa ei saa kiinni tarvittaessa..
Nyt on lenkkeilty joka päivä useamman kilometrin pätkiä. Sekä city lenkkiä koirakaverin kanssa, että vapaana metsässä. Mun jalkakin on nyt ollut vain kohtuu kipeä, niin on ollut kiva mennä. Paljon yli neljää kilometriä en edelleenkään haaveile meneväni. Mutta onhan se neljäkin jo ihan kelpo lenkki.
Tysonin elämän eka rustoluu. Hyvin kesti vatsa.


Tällasen hajuraon etäisyydellä herkutellaan.

Eilisessä koulutuksessa valmistui sukka. Otin vaan jonkun langan lennossa ja kun kolmonen oli joskus pyytänyt pelkästään punaisia lyhytvartisia sukkia, tein arviolta hänen jalkaansa sopivat. Kotona kun se sitten kokeili, niin sopiva on, mutta väärän punainen, joten saan antaa kuulemma jolleen muulle. Graniitin harmaat polvisukat edistyy pikkuhiljaa myös.

Kiti Pehmotassu löytyi kaverien keskeltä yläkerrasta. En viitsinyt ottaa pois laatikosta ettei tule omistajalta
sanomista. Kiva että on ystävystynyt noin monen kanssa :)

Pepsillä on taas ahdistelu kausi meneillään. Se on koko ajan änkemässä syliin ja vaatimassa huomiota. Nämä on saman iltapäivän kuvia, hartiat vaan vaihtuu välillä. Kissa roikkuu milloin kenenkin kyydissä. Yöt se on pysynyt nyt yläkerrassa lasten kanssa onneksi, ettei herättele mua koko ajan. Pitäisi saada videolle kun se leikkii Tysonin kanssa. Yleensä Pepsi istuu suht paikallaan ja Tyson pyörii ympärillä ja näykkii ilmaa ihan kissan nenän edestä. Jossaan kohtaa Pepsi alkaa laiskasti läpsimään tassulla ja Tyson kääntää takapuolen ottamaan iskut vastaan. On saanut tarpeeksi monta kertaa nenälleen, ja eihän tuolla takaosan karvapöhkössä varmaan mikään tunnu. Monet koirat huitoo kyllä etutassuilla, kuten Tysonkin. Mutta kissan kanssa leikkiessä, kun Tyson kääntää takapuolen, se potkaisee takajalalla kissaa. Se on niin hauskan näköistä ettei voi olla nauramatta. Siihen yleensä leikki loppuukin, että Pepsi loukkaantuu kun aletaan potkia ja lähtee ilman mitään kiirettä kävelemään pois. Välillä Pepsi taas juoksuttaa Tysonia ympäri taloa, ja Tyson haukkuen vipeltää perässä. Ne on kyllä hyviä kavereita, mutta en ole kertaakaan nähnyt että kumpikaan kissa puskisi tai nuolisi Tysonia. Jerry saa viikottain puskuja ja suukkoja molemmilta kissoilta. Ison lauman ihanuus, että aina löytyy kaveri kun kaipaa :) Kamera ei kyllä koskaan ole lähellä sopivasti. Aina näitä tylsiä samanlaisia kuvia.

Ykkösen kyydissä.

Ja sitten kakkosen.
 
Tyson on aina auttamassa kun leikkaan Jerryn kynsiä. Se syö leikatut palat ja muutenkin toheltaa niin että pitää välillä käskeä kauemmas, ettei tule suoritettua nenäleikkausta samalla. Eräänä päivänä huomattiin Jerryllä vuoden ensimmäinen hot spot, eli paikallinen ihotulehdus. Siihen hoitona on leikata karvat tulehtuneesta kohdasta ja vähän ympäriltä, että iho pääsee hengittämään eikä haudo. Isäntä leikkasi karvoja ja Tyson auttoi kovasti siinäkin:

 
Jep. Ja nyt lähden käyttämään koirat pihalla samalla kun laitan auton lohkoon. Pakkanen vähän lauhtunut, enää 7,8. Saas nähdä tuleeko Tyson kun kutsun ;) Mirzu

keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Vuoden ekat villasukat ja haiseva koira??

Flunssasta toipuillaan. Itse makasin 4 vrk flunssassa, kolmiolääkkeitä söin kurkunpää ja nielutulehdukseen ja asuin sohvalla ja sängyssä. Eipä tullut koiria ulkoilutettua saatikka koulutettua. En jaksanut kuin telkkaria katsoa ja neuloa nukkumisen ohella. Vieläkin ääni käheänä, yskää ja pää tukkeessa räästä. Kuitenkin jo töissä kolme päivää takana ja eilen jo kunnon lenkkikin tuli heitettyä koirien kanssa, kyllä tää tästä. Mun jälkeen alkoi kakkonen potea flunssaa, on ollut kotona surkeana koko alkuviikon. Huomenna yrittää mennä kouluun, mutta haen kesken päivän pois jos ei jaksa vielä olla. Tytöt ja isäntä ainakin vielä kunnossa.

 Jos nyt jotain hyvää sairastelussa, niin hyvällä omalla tunnolla kun sai olla tekemättä kotitöitä, (jotka ukkokulta teki parhaansa mukaan) ehdin neulomaan ikuisuuden kesken olleet sukat. Ne meni jo ystävälle valmistujais lahjaksi, kuulemma oikein ihanat ja sopivat :)
On ne yhtä pitkät ja samankokoiset, jalat vaan eri
asennossa.

Malli on "Eunice" By :Cookie A
 Neulojan paras kiitos on (tietysti kehujen lisäksi) nähdä oma työnsä käytössä. Tänään viimeiksi näin työkaverilla tekemäni sukat jalassa. Ne meni joskus viime vuonna koiranhoito palkaksi kun ei hän huolinut mitään maksua tai vastapalvelusta Jerryn hoidosta. Kolmonen on myös tykännyt joululahja kissastaan, kuvaan joku päivä vihdoin tännekin. Kissa sai nimeksi "Kiti Pehmotassu" ja on jo ollut yökyläilemässäkin kolmosen kanssa.
 Nyt on puikoilla yhdet pitkät palmikkosukat, villapaita joka ei ole edistynyt yhtään moneen kuukauteen.. Kiti Pehmotassun mekko, housut jotka Kitille tein oli liian isot, mutta lämmittävät nyt erästä pupupehmoa. Kesken myös edelleen raitasukat, nekään ei ole edistyneet yhtään, paitsi olen selvittänyt lankasotkua ja kerinyt melkein molemmat langat valmiiksi. Tekisi mieli aloittaa uudet kuviosukat, mutta koitan nyt kovasti saada ensin keskeneräisistä ainakin ensin mainitut valmiiksi. Ai niin ja ne lapaset joista oli myös aiemmin kuvaa, on peukkuja vaille valmiit. Ensi viikolla koko päivän koulutus niin sinne taidan kyllä ottaa taas uuden langan mukaan ja aloittaa kenties taas perustavis sukat, että pystyn neuloa samalla kun kuuntelen opetusta.

Loppiais match show jäi väliin pakkasen ja väsymyksen vuoksi. Kenties silloin jo flunssa oli alullaan kun ei jaksanut minnekään lähteä. Keskiviikkona olin jo tosi kipeä. Myöskin vuoden ensimmäinen koirakoulu jäi taudin takia väliin. Nyt sunnuntaina ollaan menossa Tysonin kanssa. Kovasti olen isäntää yrittänyt saada lähtemään Jerryn kanssa, mutta ei se vielä ole suostunut. Jatketaan neuvotteluja.




Monen päivän makoilun jälkeen Tyson on ollut erityisen innolla mun mukana kotitöitä ym tekemässä. Maanantaina kokeilin ruokasooda puhdistusta uuninluukkuun. Siinä ripotellaan lasille paksulti ruokasoodaa ja kosteita talouspapereita laitetaan päälle, annetaan liota reilun puoli tuntia ja sitten pitäisi lian irrota hyvin sienellä pyyhkien. Näin tein koiralenkin jälkeen, ja menin suihkuun kun luukku likosi. Suihkun aikana Tyson oli "siivonnut" mun likaiset sukat makuuhuoneesta olohuoneen matolle ja uunin luukulta oli hävinnyt melkein kaikki talouspaperit mitä löytyi sitten ympäri taloa, en tiedä mitä kaikkea Tyson ehti niillä putsailla.... Siinä kohtaa alkoi naurattaa kun huomasin Jerryn joka nukkui oviaukossa. Mitä sillä oli turkissa???


No sitä soodaista talouspaperia.. Soodakirjan ohjeissa on niksejä myös eläimille. Tässä yksi: "Ripottele ruokasoodaa koiran päälle ennen harjausta, se pitää koiran puhtaana, turkin kauniin kiiltävänä, vähentää koiran hajua ja kirppuja" Ehkä Tyson on myös lukenut kirjaa, ei se osannut sanoa että onko Jerryllä kirppuja vai haiseeko se vaan pahalle :)
Tähän onkin hyvä lopettaa:Mirzu

sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Koiran kujeita vuoteen 2015.

Vessapaperi rulla palasiksi. Jerrykin tosi reippaana mukana...

Ihanaista tuoretta vuotta kaikille! Vielä loppiaisesta kun päästään yli, niin arki alkaa. Loppiaisena olisi match show taas täällä tienoilla. Ollaan tosi vähän pystytty harjoittelemaan koska piha on hengenvaarallisen liukas. Seisomista on harjoiteltu sisällä joka paikassa niin kovasti, että isäntä ihmetteli että miksei Tyson istu vaikka hän käskee :) Käytiin naapurissa äsken Tysonin kanssa ja naapurikin seisotti sitä ja palkaksi sai lihanpaloja, nam! Kannatti mennä ruuanlaiton aikaan. Tyson oli niin tyytyväinen ja kohtelias, että meni sitten nostamaan koipensa koristepylvääseen. Voi itku, miten noloa. Sitten lähdettiin suht liukkaasti kun se vaan etsi seuraavaa paikkaa mihin lirauttaa. Naapurissa vierailee paljon koiria, niin se kai intoutti merkkaamaan kun muitten hajuja haisteli. Ja me kun mentiin taas harjoittelemaan, että miten kyläillään nätisti.. Mä kokeilin naapurissa magneettihoito laitetta kantapäähän ja ensi kokemus ainakin oli tosi positiivinen. Löytyi tosi kipeitä kohtia koko jalasta. Aamulla oli tuskaisen kipeä jalka eilisen pitemmän lenkin ja seisomisen jäljiltä. Hoidon jälkeen oli helpompi kävellä kotiin.

Kun olen aina kehunut kuinka Tyson on kiltti lap-
sille ja kaikille. Niin tässä todistusaineistoa, kuinka
se raatelee viatonta lasta :)

Lapsi yrittää kauhuissaan saada jalkaansa
irti pedon suusta.


Kotona Tyson ei ole merkkaillut yhtään, edes silloin kun tyttökoirat oli kylässä. Nyt saa muuten viikonloppunakin nukkua pitkään, eikä ole lätäköitä enää ollut pitkään aikaan lattialla. Loppui se kello kuuden vessailu.






Säät on ollut tosi vaihtelevia. Joulun tienoilla pääsi vihdoin luistelemaan, mutta eipä montaa kertaa ehtinyt kun oli niin kovat pakkaset ettei pystynyt. Pakkanen esti myös lenkkeilyn, koirien tassut ei tykännyt kylmästä (eikä mamma). Niinpä käytettiin useammin ulkona lyhyitä pyrähdyksiä. Uutena vuonna lapset pääsivät vihdoin tekemään lumiukkoja ym. En ehtinyt valoisaan aikaan kuvaa saada kuin tästä , joka jo nuokkuu kun liian lämmintä ja vettä satoi. Toiselta putosi pää ja puolet vartalosta jo samana iltana kun oli tehty. Nyt on taas liukasta ja pikkupakkanen.
Hyvää Uutta vuotta!!
Mirzu