perjantai 27. helmikuuta 2015

Jos ei kissa, niin sitten koira...

Nimittäin valvottaa. Varasin sohvan täksi illaksi itselleni heti työpäivän jälkeen. Väsyttää vietävästi!
Koulutuspäiviä ja muutenkin uuden oppimista työelämässä ollut koko viikon. Alkaa olla takki aivan tyhjä, tai pää ainakin. Vielä pitäisi viikonloppu jaksaa, mutta vaihteeksi ihan omia tuttuja töitä sentään. Kotiin palattua kun kissa valvotti, niin nyt vuorostaan sitten koira. Tai oikeastaan isännän vikaahan tuo oli. Isäntä kuuluu VPK:hon ja yöllä lähti hälyytyskeikalle. Sieltä tullessaan ajoi autonsa omaan paikkaan, mutta toki Tyson tajuaa, että yöllä ei kuulu autojen pihalla ajella. Hirveä hälytyshaukku alkoi, hetken kuuntelu ja taas haukkua. Vielä kovempi haukkuminen kun isäntä tuli rappusille. Nyt jään innolla odottamaan seuraavaa saunailtaa tms mistä jompi kumpi tulee yöllä kotiin, eipä päästä enää salaa ei... Sovittiin, että jos yöllä tullaan autolla kotiin, niin jätetään auto vähän kauemmas talosta, jos ei vahtikoira kuulisi..

Vahtikoira

"Mä en sanonut mitään, nukuin vaan, krooh."

 Käytiin isännän ja koirien kanssa keskiviikkona kokeilemassa taas uusi lenkki mitä on pitänyt kokeilla jo pidemmän aikaa. 6,18km ja ihan ok. Vähän turhan paljon asvaltti kävelyä, eikä voinut päästää poikia irti ollenkaan. Mutta vaihteluksi menee tuokin välillä. Jerry kulkee nätisti asvaltillakin, Tyson menee penkereelle kun joku kova äänisempi kulkuneuvo tulee vastaan. Niin tottuneita nuo on myös että osan lenkistä saavat olla vapaana, että Tyson selvästi väsähti nätisti kulkemiseen. Oltiin jo lähemmäs 5 km menty, kun Tyson kääntyi ja kävi Jerrylle ärhentelemään ja roikkumaan rintakarvoihin. No sen kun lopetin alkuunsa, se kävi omaa häntäänsä metsästämään ja pyörimään ympyrää. Oli se niin hassu taas, että oli hankala rauhoittaa tilanne kun itseä vaan nauratti. Pienen hepuloinnin jälkeen se jaksoi taas nätisti jonkun matkaa, kunnes piti taas vähän leikkiä ja riehua. Sitten päätin koittaa saada loputkin puhdit pois pennusta ja tehtiin seuraamista. Hienosti jaksoi. Olinhan leikannut lauantai makkaran kannan koulutusnameiksi mukaan, Tyson olisi seurannut varmaan koko lenkin kun olisi välillä viskannut makkaraa suuhun.

 Aina lenkin jälkeen kun pojat päästää irti pihalla, Tyson juoksee vielä täysillä viitisen minuuttia ainakin pihaa ympäri ja hyökkäilee Jerryn kimppuun hurjasti äristen. Jerry lähinnä huokailee välittämättä pienestä sen enempiä. Sisälle tultua Tyson vielä riehuu ja riekkuu hetken, kunnes toteaa itse, että vihdoin saa levätä. Sitten molemmat koirat yleensä makoilee tyytyväisenä ainakin pari tuntia.

Joku ilta tällä viikolla oltiin saunaan lähdössä kun kolmonen sanoi huolestuneena, että mitä Tysonin tassuun on sattunut? Kauhistus, se näytti olevan ihan veressä ja toinen tassu myös. No minä nappaamaan haavoittunutta koiraparkaa syliin ja ykkönen rientää paikalle kännykän taskulampun valoa näyttämään, että saan tutkittua vahingon kunnolla.



No hyvin pian selvisi, että punainen oli jotain väriä eikä verta. Sitten vasta tajusin, että jos tassut olisi noin veressä, myös lattian pitäisi olla sieltä missä koira on kävellyt. Väri oli lähtenyt jostain teippijutusta mitä Tyson oli syönyt. Ei oikein selvinnyt mistä se oli löytynyt?

Raadeltu teippi mikä lie..
Onneksi ei tämän dramaattisempaa kuulu tänne. Luulen, että kun isäntä saapunee kohta kuskaamasta lapsia kavereille, saatan olla suostuteltavissa pienelle lenkille. Sen jälkeen saan hyvällä omalla tunnolla rojahtaa takaisin sohvalle ja nousen kenties vasta kun siirryn sänkyyn yöunille.
Ihanaista viikonloppua kaikille: Mirzu

maanantai 23. helmikuuta 2015

Koiran sohvatreenit jatkuu. Ystävänpäivää ja hiihtolomaa.

Ystävänpäivänä ykkönen piti synttäribileet kavereidensa kanssa. Päivällä leivottiin Kinuskikissan ohjeen mukaan Dajm-muffinsseja. Nam. Muun perheen kanssa lähdettiin naapuriin evakkoon saunomaan. Onneksi otettiin mukaan muffinsseja, koska teinit oli syöneet kaikki kun tultiin ;) sitten valittelivat kun tuli syötyä liikaa. Kakkonen ja kolmonen oli molemmat kirjoittaneet ihanat runot mulle ja isäntäkin muisti ystävänpäivänä. Kyllä minua hemmotellaan!

Neilikat on samalla viikolla kylässä käyneeltä ystävältä, muut isännältä.
Käväistiin sukulaisten luona mökillä ottamassa hiihtolomalle ennakkolähtö. Lapset sai olla perjantain poissa koulusta, jee! Lähdin lasten kanssa to iltapäivällä ajelemaan. Isäntä oli vielä perjantain iltavuorossa ja lähti vasta lauantai aamuna perään ajelemaan. Lauantaina minä palasin sitten päivällä ykkösen kanssa kotiin koiria hoitamaan. Tysonin auto ahdistuksen vuoksi ei otettu koiria mukaan, ja Jerrykin jäi sitten lapsenvahdiksi, ettei Tyson jäänyt yksin kotiin. Tiedä mitä se olisi keksinyt.

 Mökin isäntäperheen koira ihmetteli kun tultiin, että missä Jerry on. Se tarkasti paksin muutamaankin otteeseen ja katsoi minua huolestuneena, että enkö nyt tajunnut että Jerry on unohtunut?? No, onneksi tuli lapsia lauma paimennettavaksi. Kun isäntä tuli mökille, taas Ruska ihmetteli kun ei vieläkään saanut kaveria. Jerry on ollut jo monta vuotta mökillä mukana, Tysonkin sai kutsun. Toivottavasti jo kesällä päästään koko lauman kanssa. Ikävää olla näin puolesta perheestä erossa. Tänään tulevat reissusta kotiin, mutta näen vasta iltavuoron jälkeen muut :( mutta ehditäänhään me muuten näkemään kyllä. Muu perhe on lomalla, mulla kaksi pakollista koulutuspäivää tällä viikolla niin ei kannattanut ottaa lomaa tähän.
Kiitos S ja J!



Kun me oltiin mökillä, isäntä kertoi Tysonin hypänneen sohvalle itse kaksikin kertaa. En meinannut uskoa. Kun tultiin ykkösen kanssa kotiin, kokeiltiin yllyttää Tysonia hyppäämään, vaan ei niin millään hyppää. Ei edes yritä. Nyt kyllä epäilen, että Tyson on jotenkin vahingossa päätynyt sohvalle jotenkin Jerryn tuuppaamana tms. Tänään ykkönen teki vartin töitä namien kanssa, että sai Tysonin kiipeämään sohvalle. Kaksi kertaa se sai sen kiipeämään. Tyson yritti ensin kaivaa sohvaa ja venyttää itseään, ja kerjätä ykköseltä ym, ennen kun vihdoin nousi yksi takatassu sohvalle ja sitten toinen. En osaa päättää onko se tyhmä vai laiska?


 
Kissat on ollut onnellisia kun tultiin kotiin. Pepsi ei isännästä piittaa. Kahtena yönä on todella huomannut, kuinka Pepsi on kaivannut meitä tyttöjä. Se on hyppinyt päälle, nuolee naamaa, puree välillä, kehrää ja kurnuttaa. Siis tuntuu että koko yön. Ehkä jo ensi yönä malttaa kissakin nukkua, että me muutkin saadaan.


Eilen oli niin kurja ilma, että lintsasin koirakoulusta. Satoi sitä sun tätä ja tuuli oli hurja. Yritin pihalla treenailla, mutta alapiha on taas aivan pääkallo liukas. Lenkille on samasta syystä vaarallista
lähteä. Jätin kakkoselle mökille mun lenkkikengät käyttöön kun sielläkin oli niin märkää ja liukasta, että lasten kengät oli koko ajan läpimärät. Nyt ehdin vielä tehdä makkaran etsintä radan pihalle jonnekin ennen töihin lähtöä, että saavat vähän touhua koiruudet.

Ai niin: Mökin emännälle lupaamani villasukat oli mukana mökillä viittä vaille valmiina, en vaan saanut aikaseksi neulottua siellä. Niinpä nämä valmistuivat heti lauantai iltana kotona:
Tuo läikkä silmien välissä on pihkaa eilisestä makka-
rapiilosta, joka oli puukasassa.

Tysonin tassuihin liian isot :)










 Eipä kai tässä muuta kuin: Ihanaa hiihtolomaa lomalaisille :Mirzu

keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Ihana Tyson 8kk tänään

Painoa tasan 8kg, säkä 38 cm. Ihana kaunis poika. Yläfemma sille :)

Eilen koirien ja isännän kanssa tehtiin reilu 6km lenkki, puolet suunnilleen taas metsässä vapaana. Jerry tosin piti ottaa kiinni joksikin aikaa kun ei yhtään kuunnellut ja aina vaan kauemmaksi vaelsi. Sitten kun päästettiin taas irti, malttoi pysytellä paremmin kuulolla. Leikittiin piilosta koirien kanssa, jos minä häviän puun/kiven tms taakse, ei tarvitse edes kutsua tai kauan odottaa, Tyson pitää kyllä koko ajan silmällä missä olen. Itse asiassa oli vaikea mennä piiloon kun Tyson on niin lähellä. Isännän hävittyä Jerry lähti etsimään, Tyson vähän mietti että onko tuolla niin väliä eikä meinannut jättää minua, mutta meni sitten Jerryn perässä kuitenkin. Ja äkkiä mulle kertomaan kun löytyi :) Isäntä heitteli lumipalloja koirille ja ihmeteltiin jäljistä kuinka mielettömän pitkän hypyn Tyson tekee pellolla pallon perään juostessaan. Kunto on pojilla kohdillaan, eivät ihan heti hyydy! Eilen oli isäntä sairaslomalla kolmosen flunssan vuoksi, oli kokeillut pitää koiria vapaana pihalla ja kehui, että vihdoin Tyson totteli ja tuli nätisti kun hän kutsui. Hyvä homma!
Yritin yksin ottaa tänään seisotuskuvaa, mutta eihän tästä tule mitään.



Varsinkaan kun aina tulee näitä kavereita ihmettelemään, että mitäs täällä taas tapahtuu :)
Tyson on alkanut nirsoilemaan ruuan kanssa. Aiemmin oli lyhyt kausi samaa pelleilyä, meni parissa kolmessa päivässä ohi kun tajusi, että jos ei syö kun tarjotaan, ruoka otetaan pois eikä saa kun seuraavana ruoka-aikana ja samaa ruokaa. Joku aika sitten se jätti aamuruuan lähes joka kerta syömättä. Silloin vaihdoin jo papana merkkiä, mutta edelleen se välillä jättää ruuan syömättä. Illalla kyllä maistuu jo kun ei parempaakaan saa. Jos se syö ruokansa hyvin, saa aina päivisin dentastixiä tms herkkuluuta. Jos ei aamuruoka maistu, ei saa luita ennen kuin on illalla syönyt, ettei ala elämään pelkillä herkkuluilla ym. Koulutusnameja se saa edelleen lenkillä ja kouluttaessa joka päivä, muuten ei mitään ylimääräistä jos ei ruoka kelpaa. Kova kuri meillä..





Ajattelin kun Tyson haettiin, että siitä tulee sohvakoira. Ei oikein ole tullut. Ihmetellään että eikö noi opi hyppäämään sohvalle vai onko Tyson poikkeus? Vai eikö se vaan halua sinne tarpeeksi? Agility esteiden ja metsässä kaatuneiden runkojen ym yli hyppää innoissaan itse ja käskystä. Valitettavasti pomppii ja hyppii vieraita vasten ja omistakin ihmisistä varsinkin ykköstä vasten. Eli ei noissa pomppukoivissa vikaa tunnu olevan. Se laiskasti nostaa etujalat sohvaa vasten ja odottaa että joku nostaa peffasta ylös. Ei yritä itse hypätä vaikka kuinka yllyttää. Sohvalla se on sylissä vähän aikaa ja menee pois kohta. Mieluiten se makaa jonkun jaloissa:
Kuten tässäkin. Tässä taas loppukevennykseksi vähän takapuolia ;)
 
 Aurinkoisin terveisin:Mirzu



sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Aamupuuroa keitellessä

Tauot tänne päivittämisessä sen kun pitenee. Aika kuluu kuin siivillä ja tekeminen ei vähene yhtään vaikka kuinka tekee?? Kummallista. Ihanaa on ollut huomata, että nyt jo päivä on pidentynyt melkoisesti. Ei ole aina pimeä, ja yhtenä päivänä paistoi jopa aurinko :)

Tänä aamuna kun muu perhe vielä nukkui, käytin koirat ulkona ja aloin keittää aamupuuroa. Ensin tuli yksi kaveri: Pepsi

Sitten tuli Tyson, ihmetteli ensin Pepsiä, mutta kun
kuuli kameran, alkoi taas poseeraus.

Pepsin kaveriksi tuli Sirpa

Mutta Sirpaa kiinnostikin puuro.
 Aina on joku kaverina tai jaloissa pyörimässä :)



Tyson tulee pihalta kutsuessa upeasti ja vauhdilla sisään/luokse. Ei mitään ongelmaa. Isäntä ei edelleenkään pidä vapaana. Mutta jotta ei liian helpoksi menisi, nyt on sitten Jerryllä kevättä rinnassa. Se menee kuono maassa vaan eteenpäin ja kun pääsi tontin rajalle, huusin nimellä. Kääntyi katsomaan (eli kuuli kyllä) ja jatkoi menoaan. Siinä vaiheessa jo karjuin että "Ei mene!" No, menipä kuitenkin sen matkaa kuin itseä huvitti. Minä tarpomaan perään upottavassa paksussa hangessa minkä ehdin ja huutaen kurkkua käheäksi. Tyson tuli kyllä katsomaan että mitä ihmettä huudan, Jerry tuli vasta hetken päästä. Ja samana iltapäivänä metsän laidalla ihan sama juttu. Eteenpäin vaan painatti vaikka minä rääyin perässä. Tysonista oli kivaa (minusta ei). Kiinnihän noita ei saa pakomatkalla, niin sitten vaan pitää kehua kun ryökäleet päättävät palailla.

Tänään koirakoulussa oli into päällä ja Tysonia kiinnosti vain mennä muitten lähelle ja leikkimään. Niinpä se veti ja haukkui eikä kuunnellut yhtään. Ei kiinnostanut mami eikä nami. Käännyttiin aina kauemmas kun veti ja möykkäsi, kesti ehkä kymmenen minuuttia että päästiin kohtuu nätisti rinkiin muiden koirien luo. Siinäkin vielä vouhkasi ja intoili. Kun se vihdoin tajusi, ettei pääse lähelle ketään eikä tehdä edes treeniä ennen kun alkaa kuunnella ja tehdä mitä mamma käskee, alkoi homma sujua. Sitten oli kivaa molemmilla. Palkinnoksi pääsi sitten tauolla tervehtimään ja leikkimään muiden kanssa. Sen jälkeen taas malttoi keskittyä tekemiseen ja vetäminenkin rauhottui. Käytiin koirakoulun jälkeen ihan pikkupätkä kävelyllä Bernikaverin kanssa. Oli ihan mieletön myrsky ja paleli jo kun oltiin tunti kentällä oltu. Alkuillastakin tänään käytiin vaan pikkulenkki metsätiellä kun ei vaan kestä tuota tuulta. Jaahas, miehet tuli saunasta ja nyt alkaa naisten saunavuoro. Siellä ei tarvitse palella :)
Ihanaa alkavaa uutta viikkoa kaikille: Mirzu