Kumpi on nopeampi: Japaninpystykorva vai jänis?

Eilen satoi aamusta iltaan, tänäänkin aamulla satoi. Kun sade loppui, ajattelin että parempi käydä lenkillä jos illalla taas sataa. Muuten oli tarkoitus lähteä pitkälle lenkille taas pojan partion ajaksi kun se kestää n.pari tuntia. Käytiin tuossa lähimetsässä ja pojat oli vapaana. Poikettiin tieltä metsään ja melkein saman tien jänis lähti karkuun parinkymmenen metrin päästä. Jerry onneksi katseli ihan toiseen suuntaan ja tuli luo heti kun kutsuin. No Tyson kyllä huomasi pakoon pinkovan jänön, ja eikun perään. Kaksikko katosi näkyvistä aika pian ja aivan omaksi ilokseni sain Tysonia huudella. Siinä kohtaa vasta Jerry alkoi ihmettelemään, että löysikö veikka jotain kivaa..

Muutaman pitkän minuutin jälkeen Tyson tuli luokse ja olisin saanut sen kiinni, mutta fiksuna ajattelin, että ei se enää lähde. Ajattelin etten kytke kiinni, ettei yhdistä negatiiviseksi luokse tuloa.
No, tietenkin jänö kiinnosti enemmän kuin namipala, ja Tyson lähti vielä vähän jahtaamaan. Taas huutelin ja viheltelin, mutta Tyson tuli tapansa mukaan sitten kun oli itse valmis. Ihanan tottelevainen...  No, ei saanut jänöä kiinni ja tuli tosiaan luokse (silloin kytkin heti remmiin..) Oli tosi tyytyväisen oloinen kun pääsi vähän töihin. Sitä ihmettelin, että Tyson ei kertaakaan haukahtanut missään vaiheessa. Ei yhtään kuullut missä ne juoksi ja kuinka kaukana. Onneksi metsän reunaa sivuaa hirviaita. Ajattelin, ettei se ihan helpolla ainakaan tielle pääse.

Nyt onkin sitten vähän väsy olo

Mitäs muuta ihmeellistä. Lenkkeilty ollaan melkosta paljon, kuten asiaan kuuluu. Loma loppui ja töihin olen palaillut. Huomaa, ettei taas ehdi tännekään kirjoitella. Koirakoulussa käydään edelleen joka viikko kun vain pääsee. Viime viikolla olin iltavuorossa, enkä päässyt. Tällä viikolla lasten koulussa kevät konsertti jossa kakkonen ja kolmonen esiintyy, menee tärkeys järjestyksessä koirakoulun edelle. Ensi viikolla olen ulkopaikkakunnalla koulutuksessa. Toivottavasti ehdin silloin kentälle Tysonin kanssa. Tämmöstä tää on kun muu elämä haittaa harrastuksia. Ollaan me kotona harjoiteltu jotakin, tänäänkin lenkillä tehtiin luoksetuloja, paikalla pysymistä, sivulle tuloa ja seuraamista. Kunnes se jänkky vei kaiken mielenkiinnon.

Lomalla sain muutaman ikuisuus neuleen valmiiksi. Kuvassa näkee mitä isäntä on ahkeroinut ja päällä mun ahkeroimat neuleet. Eli minä istun ja neulon kun mies tekee oikeesti töitä.. Näin meillä.

Ne muutaman kerran täälläkin vilahtaneet
raitasukat, koko 39. Lapaset josta ne
peukut puuttui ties kuinka kauan, kämmekkäät
ja sukat koko 37.

Isänsä poika :) Kuvat maaliskuulta.

Testattiin toista viikkoa sitten yhteishyvä lehden ohje kinuski-
suolapähkinä piirakka. Tehdään toistekkin, hyvää oli.

 

Tämän piirakan jälkeen tein totaalisen sokerilakon. Oli jo aikakin kun herkuttelu karkasi ihan käsistä. Piilosokeria kertyy jo kaikesta niin paljon, että nyt on herkkupaasto. En ole nyt reiluun viikkoon syönyt yhtään karkkia, pullaa, piparia tms. Teini liittyi talkoisiin ja lauantaina kun muut söi karkkia urakalla, taisi se muutaman karkin ottaa, mutta ei paljon. Mulla ei toimi tuo. Voin hyvin olla kokonaan syömättä herkkuja, mutta jos otan yhden, olen sokerikoukussa ja syön sitten joka päivä herkkuja :(  Tiukka linja jatkuu vappuun asti. Sitten leivotaan munkkeja ja niitä syön ehkä noin sata :)

Terkuin:Mirzu

Kevät on tullut taas

Ihanaa ihanaa! Upea päivä ollut. Enempi vähempi koko päivä oltu pihalla. Vieläkin 12,3 astetta lämmintä. Auringossa tarkeni hyvin t-paidassa, teki mieli käydä vaihtamassa verkkaritkin sortseihin. Mutta en viitsinyt kun leikkasin ruusuja ja kannoin pihalta kaiken maailman oksia hakettimelle. Olisi jalatkin naarmuilla käsien lisäksi.. Minun ja lasten riemuksi täällä on jo muitakin nauttimassa auringon lämmöstä:

Yksi eurolavan päällä lämmittelemässä

Toinen metrin päässä kaverista klapin päällä :)

 Rakastan sisiliskoja ja vaskitsoita, niitä on onneksi meidän pihalla aika paljon. Perhosia nähtiin paljon tänään. Kuvaa en saanut vaikka aikani niiden perässä juoksentelinkin.

Näitä näkyy jo paljon joka puolella. Nämä pihalta,
lenkillä näkyy pitkin tienpientareita. Isä kertoi jo sini-
vuokkojen kukkivan heillä.

Eilen kävin 6,6km lenkin poikien kanssa ja kantapää oireilee taas. Tänään käytiin sitten taas vaan kolmisen kilometriä, mutta niin että sai pojat olla vapaana. Kiipeilytin kivillä ja leikin piilosta puiden ja isojen kivien takana. Ykkönen oli lenkillä mukana ja sanoinkin sille, että kohta joku kyy puree kun hypin pöpeliköissä koiria piiloon. No, ei onneksi purrut :), eikä näkynyt. Koirat löysi ihania vesilätäköitä ja jokaisessa piti käydä rypemässä ja kastautumassa. Voi sitä riemua! Nyt makaavat tyytyväisinä tuossa vieressä ja nenään tulee "märkä koira" haju.

Teinit kaivoivat jo "Baden Badenit" käyttöön.

Meillä oli yksi lainateini yökylässä. Tytöt halusivat eilen leipoa "Jumbopipareita". Koko perheen suosikki leipomus, ei niin houkuttelevan näköisiä mutta ihan parhaita. Kolme pellillistä tuli ja kaikki on syöty jo..



Kolmonen kokkaili pihalla.

No, tänään sitten heitin banaanikakun ohjeen tytöille kun oli sopivasti ylikypsiä banaaneja, vielä ne innostuivat leipomaan ja taas meillä on herkuteltu. Yhtä syömistä ollut koko loma, mahtuukohan työhousut tiistaina jalkaan?!?

Puuttuva palanen heitettiin lenkillä naapurin isännälle, joka oli pihalla.
Emännältä tuli juuri viesti, että oli hyvää ja mureaa :)

 

Keskiviikon koirakoulu meni enemmän huonosti kuin hyvin, mutta eihän se hukkaan mene niin hyvä näin. Jotenkin oli Tyson taas ihan ylikierroksilla ja joku juttu meni ihan ok ja joku taas ei. No, lisää harjoitusta vaan.
Kyllä vaan huomaa, miten helppo Jerry on. Ja on ollut oikeastaan pienestä asti. Tai sitten aika kultaa muistot. Yksi iso asia ainakin on, että Jerry on jostain syystä pennusta asti kulkenut vetämättä. Ei sitä tarvinnut opettaa. Se on kulkenut aina löysällä remmillä ja aika lähellä. Jos on tyttökoira kulkenut samaa reittiä, vetää hajujen perään, mutta aika helpolla lopettaa senkin. Tyson taas on luonnostaan täysi vetokoira. Ominaisuus jota inhoan koirassa! Enkä vaan ole saanut kunnolla kitkettyä tapaa pois, edelleen; pitäisi mennä pelkän Tysonin kanssa lenkeille ja keskittyä vain siihen. Mutta kun on toinenkin koira, jota pitää lenkittää, on helpompi ottaa sitten molemmat ja Tyson on kuitenkin niin pieni, että sen saa pidettyä vaikka se vetäisi täysillä. Vasemman käden pikkurillin ulkosyrjä on ihan parkkiintunut ja kuiva. Siihen hankaava remmi pahiten osuu.

Viime viikolla oli vielä näin paljon lunta ja Jerryn lelu pilkotti lumen alta. Tässä se kaivaa ja pyörittää lelua irti.

Ja jottei nyt vaan pääse käymään niin, että Tyson jää kokonaan edustamatta kuvissa (vaikka onhan se tuossa Jerryn kanssa yhdessä) niin laitetaan nyt vielä sohvakoiran kuva tähän eiliseltä :)
Aurinkoisin kevätterkuin: M

Myöhäinen ystävänpäivä ja pääsiäisretki

Eilen vietin ystävänpäivää. Ajelin reilut sata kilometriä ystävälle aamusta kun sain lapset kouluun. Tunnit aamupäivästä iltapäivään hujahti siivillä :) Sitten ajelin parin kymmenen kilometrin päähän toiselle ystävälle, kolmosen kummitädille. Siellä hujahti sitten ilta. Kiitos tytöt :)

Kotiuduin puoli kymmenen maissa illalla ja Tyson oli jo ehtinyt ikävöimään. Se alkoi uikuttamaan ja änki kovasti syliin. Jälkimmäistä se tekee tosin lyhyemmänkin eron jälkeen, mutta ei se enää itke.
Ne jotka väittää, ettei koira ymmärrä ajan päälle, ovat väärässä. Sanon minä! Ei ne nyt varmasti osaa kelloa katsoa, mutta reagoivat kyllä ihan eri tavalla, jos käy ripustamassa pyykit ulos ja tulee sisälle. Tai jos on tuolla lailla puoli vuorokautta poissa. Saatikka jos on ollut joku perheestä vaikka viikonlopun poissa.

Tänä aamuna vielä kun mun herätys alkoi soimaan, Tyson hyppäsi suoraan sänkyyn. Nostin sen alas ja paijasin vähän aikaa, heti kun lopetin; se hyppäsi uudestaan sänkyyn. Ja minä nostin taas alas. Koirilla ei ole mitään asiaa sänkyyn, vaikka sohvilla saavatkin olla. Vaivattomasti se kyllä hyppäsi ilman vauhdinottoa tai mitään. Isäntä sanoi, että sillä on vaan ollut niin ikävä mamia..

Aiemmissa postauksissa olen valitellut kun Tyson ei hyppää sohvalle, eikä oikein jää sohvalle jos sen nostaakaan. No, parisen viikkoa suunnilleen se on nyt hyppinyt itse sohvalle.  Se on kyllä paljon röyhkeämpi kuin Jerry. Saattaa hypätä yhtäkkiä suoraan päälle. Ja jos oikein kutsuu hyppäämään, niin jos ei sitä huvita niin ei se kyllä tule edelleenkään.

Vatsatauti ei tarttunut muille ja maanantaina oli kaunis ilma, niin mentiin retkeily alueelle koko perheen voimin. Koirat oli mukana ja Tyson ehti oksentaa autoon ensimmäisen viiden kilometrin aikana jo, isäntä kävi ostamassa makkaraa reissuun kun minä siivosin oksennukset paksista... Perille kun päästiin niin oli toiset oksennukset paksissa. Hohhoijaa, koskahan tämä helpottaa? Käytiin ykkösen kanssa kävelyttämässä koiria ja muut vuoli makkaratikkuja ym touhuilivat alueella.

 Tyson kävi vähän kastautumassa vedessä ja Jerry piti seuraa grillikatoksen vieressä. En viitsinyt ottaa koiria katokseen kun oli muitakin ihmisiä paikalla. Kiva päivä oli ja koiratkin viihtyivät, kotimatkalla ei enää Tyson oksennellut vaikka saivat vähän makkaraakin. Kai oli maha niin tyhjä kuitenkin.

Lomasuunnitelmissa kun oli, että neulon, joogaan ja lenkkeilen joka päivä. Eilen en ehtinyt mitään edellä mainittua. Muuten olen joka päivä neulonut ainakin vähän ja lenkkeillyt ainakin vähän. Säät ei kyllä ole suosineet :( Tänään on järkyttävä tuuli ja ollaan käyty vaan pihalla koirien kanssa. Ihan kohta olen lähdössä koirakouluun. Käyn taas ensin lenkin ja sitten katsotaan, pysytäänkö aukealla kentällä pystyssäkään tuossa tuulessa. Sähköt ei ole onneksi mennyt (kop kop) vaikka välillä uhkaavasti räpsyvätkin. Jooga on melkein jäänyt, parina aamuna olen aurinko tervehdyksen saanut aikaiseksi tehdä. Mutta enpä jaksa nyt kantaa stressiä mistään mikä jää tekemättä. Se on tärkein sääntö lomalla!

Kolmosen "rinsessa" kämmekkäät tekaisin pääsiäislomalla.
Ovat kuulemma "Super ihanat :)"

Toivottavasti huomenna se kevät alkaa. Nyt Tysonin kanssa treenaamaan, heips:Mirzu

Pääsiäispupun, eikun koiran kuvia

Hauskaa pääsiäistä!

"En tykkää!"

"Siis onko hei pakko?"

"Ainakaan en kato kameraan!"

"En siis niinku jaksa enää!!"

"Ans kun mä näytän miten tää homma hoituu!"

Kuistin pääsiäispuput. Keltaisen tein vissiin viime
vuonna.



"Tää saa luvan olla viimenen!"

Kun ei yhtä hyvää kuvaa saanut, niin laitoin sitten tietysti monta huonoa. Tyson ei hirveästi tykännyt korvista, ravisteli päätään tai yritti tassulla ottaa pannan pois. Jerry tuli sitten viereen, että:" minä minä." Ei tarvinnut kun laittaa panta päähän ja ottaa kuva. Tysonia kun treenaakin ja jotain käskyjä antaa, niin Jerryllä on hirveä hinku aina näyttää, että:" näin. Enkö osaakin hienosti?" Ja vähän näyttää naureskelevan partaansa, että ei se pentu tajua.

Eilen kävin tekemässä isän luona kevätsiivousta ja toin isän meille saunomaan ja syömään. Syötiin lammasta ja hirvenlihaa (ja lapset söi kebakoita ja ranskiksia...) Kakkonen itse asiassa maistoi lammasta ja sanoi, että ihan hyvää! Ei se lisää kyllä huolinut. Mämmiä olen ihan yksinäni saanut syödä kokonaista 3 rovetta, huh. Vielä on kerta annos jäljellä. Päätin, että enempää en osta. Meinasin kyllä tänään leipoa cheesecakea ja mustikkapiirakkaa, mutta jätin huomiselle. Että, jos ei mämmiä, niin sitten muuta herkkua kuitenkin.

Taipan uudet valjaat. Vaikka eipä niitä tuolta karvojen välistä juuri näy. Kävin kaverin kanssa yhdessä kaupassa ja se yllytti ostamaan pinkkejä valjaita. Sanoi, että Tysonin ego kyllä kestää. Mutta mun ei kestä. Eihän nyt machomiehelle tyttöjen väriä, vai? Valjaat oli ihan hyvä ostos. Ei vedä niin paljon, ja ihan nätisti kulkee. Paitsi keskiviikkona, kun oli valjaat ekaa kertaa päällä ja illalla koirakoulu. Kuukauden ensimmäinen koirakoulu on aina yhteislenkki. Yleensä lenkkeilevät kauempana, ja autoahdistus estää osallistumasta. Mutta nyt kun lenkki lähtikin 4km päästä, niin tottakai me mukana. Reilu tunti heitettiin ja aika tasan 5km tuli reissulle matkaa. Kyllä ohikulkijoiden ja autoilijoiden päät kääntyivät kun 11 erikokoista, väristä ja rotuista koiraa käveli samaa matkaa :) Muutama tuttukin tuli vastaan ja ajoi autolla ohi. Tysonia kauhistutti eniten bokseri. Kai se oli niin oudon näköinen, kun on tottunut isoihin karvaisiin eniten. Uskalsi loppulenkistä kuitenkin käydä vähän tuttavuutta tekemässä. Liekö uusien valjaiden syy, että Tyson pomppi ja hyppi enempi vähempi koko lenkin ajan. Tietysti sitä hämmensi myös kun joka suunnalla oli vieraita (ja tuttujakin) koiria, mutta ei se yleensä pompi. No, eipä tuo vaarallista ollut ja selvittiin perille asti.

Tänään meni vapaa suunnitelmat uusiksi. Kakkosella alkoi yöllä vatsatauti. Isäntä jäi seuraa pitämään ja lähdin sitten vain tyttöjen kanssa uimaan. Yksi kaveri napattiin mukaan. Meinasin, että pitää äkkiä mennä, ennen kuin muut alkaa oirehtimaan. Toistaiseksi kaikki muut ok ja poikakin alkaa olla paremmassa kunnossa jo. Katotaan, miten yö menee....

Eilen kolmonen halusi itse rakentaa agility radan ja treenata Tysonin kanssa. Tyson on ihan mielettömän innoissaan mukana, välillä menee hienosti ja välillä vähemmän ;)

Tällaista tällä kertaa :) Mirzu