sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Salaisia sienipaikkoja

Tällainen paisti löytyi aamulla Jerryn ruokapaikalta, slurps.
(Minnehän se kissa nyt on kadonnut??)
Kävin perjantaina, eilen ja tänään metsässä. Pe kävin yksin kun hain isäni meille saunomaan, sillon löytyi puolisen litraa kanttarellia, tosin poikkesin metsässä ihan äkkiä vaan isää odotellessa. No, ne paistoin isälle ja lupasin hakea isännälle ja kolmoselle lauantaina kanttarelleja. Olen niitä käynyt välillä vaan katsomassa koirien kanssa kulkiessani ja jättänyt vielä kasvamaan.
No eilen mentiin sitten ihan suunnitellusti hakemaan sienet. Koirat oli mukana tietenkin ja pissasivat useamman hyvän mustikka kohdan.. Ykkönen keräsi mustikoita, mun prioriteetti oli sienet. Kun löytyi hyvä kanttarelli kohta, annoin koirat teinille etteivät tallo sieniä. Jossain kohtaa sillä meni hermo kun koirat pissi ja pyöri pensaissa, ja se lähti viemään koirat kotiin. Minä jäin metsään saalistamaan. Kohta teini tuli takaisin kolmonen ja sen kaveri mukanaan. Niillä oli kanssa ämpäri ja kysyivät tehdäänkö mustikka piirakka jos ne kerää marjoja. No toki! Tytöt teki myös mustikka smoothieta.


Vähän sai jo pakkaseenkin

Tää on melkein tuhottu jo
Testasin metsässä, joko teini löytää mun kanttarelli paikat. Sanoin, että jos mulla joskus vaikka jalka menee poikki enkä pääse metsään, niin sen tehtävä on sitten hakea mun jemma sienet. Ei niitä paikkoja kelleen muulle voi paljastaa! No, teini meni edellä ja kyllä se osaa muutaman vuoden kokemuksella jo etsiä yhden metsän vakipaikat :)
Tänään käytiin toisessa metsässä ja näytin taas että "tämän puun vierestä kun menee niin löytyy" ym. Ja teini bongas sitten muutaman ihan uuden paikan ja vadelmat, kyllä siitä taitaa tulla metsäihminen myös :) Enemmän oli tarkoitus juoksuttaa koiria kun koko päivä oltu sisällä sateen vuoksi, otettiin vähän niin kuin varmuuden vuoksi ämpärit mukaan. Kyllä niitä näiden sateiden jälkeen kannattaa kantaa mukana! Koirat sai tänään juosta vapaana niin eivät ihan koko ajan tallonut saaliita. Tysonille kyllä näytin aina kun kanttarelleja löytyi ja kehuin kovasti kun se haistoi. Jospa siitäkin vahingossa tulis sienikoira? En erityisemmin yritä kouluttaa. Ne saa touhuilla metsässä omiaan, kunhan pysyttelevät näkö- ja kuulo etäisyydellä. Jerryn yritän pitää kaukana sienistä, se on niin iso ja painava että talloo kaiken.

Vitsailtiin muuten ykkösen kanssa kun molemmat oltiin luettu iltalehden lööppi kun koirat oli usutettu marjastajien kimppuun. Mä sanoin, että jos joku mun kanttarelli paikoilla on niin usutan meidän pedot kyllä myös kimppuun ;) Ei vaan, aika ikävää moinen.

Ens kerralla varmaan taas valmistuneita neuleita. Tyttöjä vähän nauratti (vaikka ovatkin tottuneet, että puikot on käsissä) kun eilen helteessä lojuin baden badenissa ja neuloin villasukkaa. Paremmin ymmärsivät kun virkkasin puuvilla langasta kesällä, mutta se innostus meni taas.

Tysonista vielä: tiesin kyllä, että japsi on "yhden ihmisen koira". Nyt reilun vuoden ikäsenä on tullut uus piirre tähän. Ainahan se on kotona mun perään ollutkin. Jos mä olen alakerrassa, Tyson on myös, jos menen yläkertaan Tyson tulee perään heti. Jos menen kellariin, se odottaa oven takana. Jos menen ulos, se usein vinkuu perään hetken, ainakin jos kuulee mun äänen nyt kun ikkunat on auki. Se uusi juttu on, ettei se lähtisi ulos kun mä jään sisään. Metsässäkin eilen kun teini lähti tuomaan koiria pois, se sanoi, että jos se edes saa Tysonin ilman mua.. Saahan tuon kun on niin pieni. Jos mennään molemmat aamuvuoroon, isäntä ulkoiluttaa koirat aamulla. Nyt kun isäntä on kutsunut, Tyson on jäänyt mun viereen eikä tee elettäkään lähteäkseen, vaikka varmasti on yön jäljiltä hätä. Tai sitten Tyson menee isännän lähelle ja tulee takaisin mun luo kuin kysymään lupaa. Välillä se ei meinaa mennä vaikka patistan, että mene mene. Mun ensimmäinen oma koirani oli samanlainen. Se oli Briardi Jimmyboy, jonka sain neljätoista vuotiaana.

Kuvia viime viikon metsäreissusta, nyt ei sateen jäliltä otettu
edes kameraa mukaan.

 
Piilokuva: Löydätkö kuvasta mustikoita keräävän teinin?

Jos muuten harkitset omaa Tysonia, meidän kasvattajalla on pentuja :) : www.noblewhite.fi
Ps: Jos otsikosta päättelit, että salaiset sienipaikat paljastuu, niin ähäkutti, eihän niitä nyt kerrota.
Ps2: Pepsi kissakin on hengissä.
Mirzu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti