Paljon onnea vaan!

Lomalla viimeinkin, voin ottaa iisimmin :) Vaikka kelit ei ole ihan loistavat, niin kyllä on ihanaa lomailla. Kuudes loma aamu alkanut tosi kauniina. Minä hyssyttelen täällä koneella, että kaikki neljä (yksi lainassa) lasta saavat vielä nukkua. Tämän vuorokauden puolella vielä kuului kikattelua yläkerrasta, tulee jatkouni tarpeeseen.

Kaverukset Jerry ja Pepsi

Lähinnä iltaisin on käyty lenkillä ykkösen, välillä naapurin ja koirien kanssa. Eilen tasan tunnin lenkki ja torstaina kun oli Tysonin syntymäpäivä, tehtiin sen kunniaksi kunnon lenkki. Lähdettiin vähän yli 20 ja tultiin 22 maissa kotiin. Isäntä sanoi, et oli jo miettinyt että onko jotain käynyt kun vaan kesti ja kesti. Ei ihan ehtinyt perään soitella ;)

Perjantaina oli mun viimeinen työpäivä ja lähdettiin sen jälkeen paraisille siskon luo. Kiitos sisko ylläpidosta, oli mukava nähdä muitakin sukulaisia pitkästä aikaa. Sehän tässä eläinlaumassa on, että on aina hankala lähteä. Nyt oli mun isä hoitamassa laumaa ja asusteli meillä viikonlopun.
Tysonilla oli ollut kova ikävä, ja mä mietin itse ennen reissua, että miten ihmeessä pärjään viikonlopun ilman sitä... Siskolla ei ole eläimiä, mutta pyydettiin että siskonpoika toi käymään heidän koiransa, että sai rapsuteltavaa. Tyson hyppäsi taas muutaman kerran pokkana sänkyyn kun oltiin tultu kotiin, halusi olla lähellä. Heti taas palautettiin maan pinnalle, eikä se enää kokeile.

Tyson siis täytti torstaina vuoden! Sanoin keskiviikkona koirakoulussa, että nyt en voi kikkailusta enää syyttää että :"se on pentu". Nyt täytyy jo alkaa syyttää ihan itseään vaan jos koiran käytös on huonoa... Kyllä siitä huomaa jo että alkaa aikuistumaan, vaikka innokas, nopea ja energinen se onkin. Vähän on tullut malttia, ja esim. koirakoulussakin huomaa, että tietää kyllä mitä sinne mennään tekemään. Pitkällä lenkillä tulee joka kerta edelleen se pieni kuriton pentu esiin, alkaa kyllästyttää kun vaan kävellään ja sitten pitää yrittää purra Jerryä ja remmiä ja vähän hyppiä ym. Tai jahdata omaa häntää tai raahata jotain keppiä mikä löytyy ojasta :)
Jerry on lenkillä aika "tylsä" aikuinen. Se kävelee yleensä tosi nätisti vetämättä. Hajujen luo pitää kyllä vetää, mutta sitten se ei muuta teekään. Sen takia sitä on kyllä kiva lenkittääkin. Ison koiran kanssa tuollainen leikkiminen remmin päässä ei olekaan yhtään kivaa.. Nimim:kokemusta on siitäkin.

"Herrkullissta luuta"

"Niin on, slurps."

Tysonin syntymäpäivän kunniaksi valitsin pitkään jotain oikein herkullisia luita kaupasta. Päädyin kuivattuihin poron potkiin. Niitä eivät ole ennen saaneet ja ajattelin niiden kestävän puolen iltaa. No, niin ne kestikin.. Jerry otti luun heti ja lähti sitä makuuhuoneen matolle syömään. Kova rouskutus alkoi samantien.

Näkyyköhän tämä blogissa. "Ei vois vähempää kiinnostaa!"

Tyson sitten ihmetteli pitkään että, mitähän tuolle tekisi. Jossain kohtaa se alkoi murista luulle, vähän se haukkuikin. Välillä kävi kurkkaamassa, että todellako Jerry syö tuollaista moskaa. Sitten kun Tyson uskalsi taas mennä lähemmäs luuta, tietysti se alkoi kierimään sen päällä, niin kuin kaiken pahan hajuisen. (kuten koirakoulussa osto namien päällä kieri, kun ei nyt ollut nakkia tai muutakaan hyvää tarjolla) Ja ruokanappulat se kantaa olohuoneen matolle ja kierii niissä ennen kuin syö. Siis yksi kerrallaan. Oikeasti ihan käsittämättömän nirso se on. Ainut mihin ei ole kyllästynyt, on dentastix luut. Niitä syö joka päivä mielellään.

 

"Siis, mikä toi on?"

Luimistelen täältä kauempaa.

"Mitä mamma sanoit, siis miten niin ota vaan."
(huom pyykkikori takana, siellä tarkkailija)

"Jos vaikka tästä vahtis vähän"

"Vähän kokeilen kuitenkin"

Tarkkailijakin jo kyllästyi.

Kotona olen lorvailun lisäksi siivoillut kaappeja ja vinttiäkin vihdoin. Lasten huoneessa on edelleen kesken monta päivää kestänyt operaatio "hävitä ja järjestä paikalleen". Sitä nippelin ja roinan määrää, huokaus. Ja miten ne kaikki voi olla keskenään niin sekaisin? Nyt toivon todellakin, että lapset on jo niin isoja, että kun tämä operaatio saadaan päätökseen, ei enää tulisi näitä sekakoreja ja pusseja ja laatikoita ja ja ja. Vaan legot, barbit, pet shopit, kynät yms olisi omissa laatikoissaan. Eilen kaffella ystävän luona kerroin tästä kauhun ja hampaitten kiristyksen operaatiosta ja hän sanoi, että on niin helpottunut, että muillakin näin. Se helpotti vähän itseäkin. Mutta siis, vielä kesken on. Toiv.voin kohta käydä postaamassa että valmista tuli! Ettei nyt ihan megapostaus tulisi, liitän kuvat ja ensi kerralla valmistuneita käsitöitä. Jos saisin nyt sen huivin pingotettua kun lupaan täällä esitellä. Nyt näyttää ilma kertakaikkisen kesäiseltä, yläkerrastakin kuuluu jo pulinaa. Täytyy viettää ulkopäivä ja nauttia auringosta kun voi. Rojut ja sotkut odottakoot :) Mirzu

Loppujen lopuksi Tysonkin kelpuutti luun syötäväksi ja näytti nauttivan kovasti.