Kevät on tullut taas

Ihanaa ihanaa! Upea päivä ollut. Enempi vähempi koko päivä oltu pihalla. Vieläkin 12,3 astetta lämmintä. Auringossa tarkeni hyvin t-paidassa, teki mieli käydä vaihtamassa verkkaritkin sortseihin. Mutta en viitsinyt kun leikkasin ruusuja ja kannoin pihalta kaiken maailman oksia hakettimelle. Olisi jalatkin naarmuilla käsien lisäksi.. Minun ja lasten riemuksi täällä on jo muitakin nauttimassa auringon lämmöstä:

Yksi eurolavan päällä lämmittelemässä

Toinen metrin päässä kaverista klapin päällä :)

 Rakastan sisiliskoja ja vaskitsoita, niitä on onneksi meidän pihalla aika paljon. Perhosia nähtiin paljon tänään. Kuvaa en saanut vaikka aikani niiden perässä juoksentelinkin.

Näitä näkyy jo paljon joka puolella. Nämä pihalta,
lenkillä näkyy pitkin tienpientareita. Isä kertoi jo sini-
vuokkojen kukkivan heillä.

Eilen kävin 6,6km lenkin poikien kanssa ja kantapää oireilee taas. Tänään käytiin sitten taas vaan kolmisen kilometriä, mutta niin että sai pojat olla vapaana. Kiipeilytin kivillä ja leikin piilosta puiden ja isojen kivien takana. Ykkönen oli lenkillä mukana ja sanoinkin sille, että kohta joku kyy puree kun hypin pöpeliköissä koiria piiloon. No, ei onneksi purrut :), eikä näkynyt. Koirat löysi ihania vesilätäköitä ja jokaisessa piti käydä rypemässä ja kastautumassa. Voi sitä riemua! Nyt makaavat tyytyväisinä tuossa vieressä ja nenään tulee "märkä koira" haju.

Teinit kaivoivat jo "Baden Badenit" käyttöön.

Meillä oli yksi lainateini yökylässä. Tytöt halusivat eilen leipoa "Jumbopipareita". Koko perheen suosikki leipomus, ei niin houkuttelevan näköisiä mutta ihan parhaita. Kolme pellillistä tuli ja kaikki on syöty jo..



Kolmonen kokkaili pihalla.

No, tänään sitten heitin banaanikakun ohjeen tytöille kun oli sopivasti ylikypsiä banaaneja, vielä ne innostuivat leipomaan ja taas meillä on herkuteltu. Yhtä syömistä ollut koko loma, mahtuukohan työhousut tiistaina jalkaan?!?

Puuttuva palanen heitettiin lenkillä naapurin isännälle, joka oli pihalla.
Emännältä tuli juuri viesti, että oli hyvää ja mureaa :)

 

Keskiviikon koirakoulu meni enemmän huonosti kuin hyvin, mutta eihän se hukkaan mene niin hyvä näin. Jotenkin oli Tyson taas ihan ylikierroksilla ja joku juttu meni ihan ok ja joku taas ei. No, lisää harjoitusta vaan.
Kyllä vaan huomaa, miten helppo Jerry on. Ja on ollut oikeastaan pienestä asti. Tai sitten aika kultaa muistot. Yksi iso asia ainakin on, että Jerry on jostain syystä pennusta asti kulkenut vetämättä. Ei sitä tarvinnut opettaa. Se on kulkenut aina löysällä remmillä ja aika lähellä. Jos on tyttökoira kulkenut samaa reittiä, vetää hajujen perään, mutta aika helpolla lopettaa senkin. Tyson taas on luonnostaan täysi vetokoira. Ominaisuus jota inhoan koirassa! Enkä vaan ole saanut kunnolla kitkettyä tapaa pois, edelleen; pitäisi mennä pelkän Tysonin kanssa lenkeille ja keskittyä vain siihen. Mutta kun on toinenkin koira, jota pitää lenkittää, on helpompi ottaa sitten molemmat ja Tyson on kuitenkin niin pieni, että sen saa pidettyä vaikka se vetäisi täysillä. Vasemman käden pikkurillin ulkosyrjä on ihan parkkiintunut ja kuiva. Siihen hankaava remmi pahiten osuu.

Viime viikolla oli vielä näin paljon lunta ja Jerryn lelu pilkotti lumen alta. Tässä se kaivaa ja pyörittää lelua irti.

Ja jottei nyt vaan pääse käymään niin, että Tyson jää kokonaan edustamatta kuvissa (vaikka onhan se tuossa Jerryn kanssa yhdessä) niin laitetaan nyt vielä sohvakoiran kuva tähän eiliseltä :)
Aurinkoisin kevätterkuin: M